{"id":7130,"date":"2021-02-25T11:59:39","date_gmt":"2021-02-25T09:59:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.arcdia.com\/?p=7130"},"modified":"2021-03-01T15:21:45","modified_gmt":"2021-03-01T13:21:45","slug":"pitaisiko-virusviljelyn-olla-kultainen-standardi-covid-19-diagnostiikassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/blog\/pitaisiko-virusviljelyn-olla-kultainen-standardi-covid-19-diagnostiikassa%3F\/","title":{"rendered":"Pit\u00e4isik\u00f6 virusviljelyn olla \u201dkultainen standardi\u201d COVID-19 diagnostiikassa?"},"content":{"rendered":"<div class=\"blogi-metatiedot\"><div class=\"blogi-meta-kuva\"><img decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/www.arcdia.com\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/ArcDia_Janne_LR-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/www.arcdia.com\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/ArcDia_Janne_LR-150x150.jpg 150w, https:\/\/www.arcdia.com\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/ArcDia_Janne_LR-400x400.jpg 400w\" sizes=\"(max-width: 150px) 100vw, 150px\" \/><\/div><div class=\"blogi-meta-kirjoittaja\"><p><span>written by <\/span>Janne Koskinen<\/p><\/div><div class=\"blogi-meta-pvm\"><p><span>posted on <\/span>25 helmikuun, 2021<\/p><\/div><\/div>\n<p>Vaikka koko \u201dkultaisen standardin\u201d k\u00e4site on kiistanalainen, termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen usein jopa k\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013ohjeistuksissa. Kiistanalaisuus johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 hyvin harvoin yksitt\u00e4inen diagnostinen menetelm\u00e4 on yksiselitteisesti sek\u00e4 muita menetelmi\u00e4 herkempi ett\u00e4 spesifisempi. K\u00e4site tulee yh\u00e4 monimutkaisemmaksi, kun otetaan huomioon testaukselle olevan erilaisia k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia.<\/p>\n<p>Tieteellisen kirjallisuuden perusteella se, mille menetelm\u00e4lle kultaisen standardin asema COVID-19-testauksessa annetaan, pit\u00e4isi riippua diagnostiikan k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta. Kriteeri on eri<\/p>\n<ul>\n<li>osoitetaanko altistusta (erityisen herkk\u00e4 PCR-testi),<\/li>\n<li>poissuljetaanko mahdollinen infektiivisyys (PCR) vai<\/li>\n<li>etsit\u00e4\u00e4nk\u00f6 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 infektiivisi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 viruksen levi\u00e4misen est\u00e4miseksi ja pandemian torjumiseksi (viljely- tai herkk\u00e4 antigeenitesti).<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 osoittaa yksiselitteisesti, ett\u00e4 PCR-positiivisuus ei tarkoita, ett\u00e4 potilas on tartuttava.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisen diagnostiikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja laatuj\u00e4rjestelm\u00e4standardien mukaan testit on suunniteltava tietty\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja tarkoitusta varten. <a href=\"https:\/\/www.nature.com\/articles\/d41586-020-02661-2?utm_source=fbk_nnc&amp;utm_medium=social&amp;utm_campaign=naturenews&amp;fbclid=IwAR16cDFZZfGYXeDoRzJFFJWsCmbwdP-FkAb0EMqyfBMiSaNUf-azpP-jFs0\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Nature<\/a>-lehdess\u00e4 on todettu, ett\u00e4 COVID-19-antigeenitestit on suunniteltu tarkoituksenmukaisen herkiksi havaitsemaan valtaosa tartuttajista ja erityisesti supertartuttajat. Antigeenitestit eiv\u00e4t reagoi viruksen geenij\u00e4\u00e4miin. Muut testimenetelm\u00e4t pit\u00e4isi suunnitella samalla periaatteella, ja niiden k\u00e4ytt\u00f6indikaation tulisi heijastella suunnittelua.<\/p>\n<p>On esitetty, ett\u00e4 viljely ei ole riitt\u00e4v\u00e4n herkk\u00e4 menetelm\u00e4 COVID-19-testauksen kultaiseksi standardiksi. On totta, ett\u00e4 n\u00e4yteaineistoissa PCR l\u00f6yt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n positiivisia kuin virusviljely, mutta ovatko n\u00e4m\u00e4 lis\u00e4l\u00f6yd\u00f6kset eteenp\u00e4in katsovan infektiotorjunnan kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 (varsinkin, kun PCR:n tulosaika on edelleen useimmiten 1-2 vrk)? Analyysi k\u00e4y mielenkiintoiseksi, kun yht\u00e4l\u00f6\u00f6n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n samoista n\u00e4ytteist\u00e4\u00a0 suorat virusosoitusl\u00f6yd\u00f6kset eli antigeenitestauksen tulokset. Mik\u00e4li viljelylt\u00e4 j\u00e4isi l\u00f6ytym\u00e4tt\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 infektiivisi\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 ja yksil\u00f6it\u00e4 (sen takia, ett\u00e4 n\u00e4ytteess\u00e4 olisi infektiivist\u00e4 virusta, mutta se ei jostain syyst\u00e4 kasvaisi viljelyss\u00e4), olisi n\u00e4yteaineistoissa n\u00e4ytteit\u00e4, joilla PCR Ct-arvo on alhainen (korkea genomikopioluku) ja virusta on runsaasti (antigeenitesti on positiivinen), mutta viljely olisi negatiivinen. N\u00e4in ei n\u00e4yt\u00e4 kuitenkaan olevan (kts. esim. <a href=\"https:\/\/academic.oup.com\/cid\/advance-article\/doi\/10.1093\/cid\/ciaa1706\/6105729\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Pekosz et al. 2021<\/a>, Kuva 1A ja <a href=\"https:\/\/www.medrxiv.org\/content\/10.1101\/2020.12.07.20245167v1.full\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Rusanen et al. 2020<\/a>, Kuva 2A). T\u00e4m\u00e4 puoltaa viljelyn asemaa parhaana referenssin\u00e4 infektiivisyydest\u00e4. Toki rutiinidiagnostiikkaan viljely on hidas ja ty\u00f6l\u00e4s, mutta se on eri kysymys kuin mik\u00e4 on paras vertailumenetelm\u00e4.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi tulisi huomioida tulosajan k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus ja teho pandemian hallinnassa. Vaikka keskuslaboratoriotesti (PCR tai viljely) olisi herkin ja spesifisin, testauksen teho pandemian hallinnassa on heikko, jos tulos saadaan viiveell\u00e4. Tutkimusn\u00e4yt\u00f6n mukaan pandemian torjunnassa testauksen <a href=\"https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pmc\/articles\/PMC7325181\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">tulosaika on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin absoluuttinen herkkyys<\/a>. Miten hidas testi voisi silloin olla paras k\u00e4yp\u00e4 hoito?<\/p>\n<p>Tieteelliset todisteet osoittavat nyt yksiselitteisesti, ett\u00e4 verrattaessa virusviljely\u00e4, antigeenitestausta ja PCR:\u00e4\u00e4 epidemian torjumiseksi ja tarttuvuuden\u00a0<a href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/posts\/janne-o-koskinen-2758852a_must-read-for-all-involved-in-covid-19-testing-activity-6735091853080711168-eoAe\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">testaamiseksi<\/a>, nopeat antigeenitestit ovat tehokkain ja tarkin ty\u00f6kalu.\u00a0<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/26068783\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">PCR ei ole sopiva<\/a> v\u00e4line tarttuvuuden arvioimiseksi, koska se reagoi n\u00e4ytteiss\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/www.nytimes.com\/2020\/08\/29\/health\/coronavirus-testing.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">persistenssin tai kontaminaation<\/a>\u00a0takia oleviin RNA:n \/ DNA:n\u00a0<a href=\"https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pmc\/articles\/PMC7543373\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">pieniin m\u00e4\u00e4riin<\/a>. Antigeenitestaus on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n <a href=\"https:\/\/academic.oup.com\/cid\/advance-article\/doi\/10.1093\/cid\/ciaa1706\/6105729\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">yht\u00e4\u00a0tarkka<\/a>, kuin viljely\u00a0tarttuvuuden\u00a0arvioinnissa, ja tulokset valmistuvat\u00a0odottaessa. Antigeenitestaus toimii my\u00f6s\u00a0<a href=\"https:\/\/www.nejm.org\/doi\/full\/10.1056\/NEJMoa2008457\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">esioireellisten\u00a0<\/a>ja oireettomien tartuttavien henkil\u00f6iden tunnistamisessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vaikka koko \u201dkultaisen standardin\u201d k\u00e4site on kiistanalainen, termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen usein jopa k\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013ohjeistuksissa. Kiistanalaisuus johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 hyvin harvoin yksitt\u00e4inen diagnostinen menetelm\u00e4 on yksiselitteisesti sek\u00e4 muita menetelmi\u00e4 herkempi ett\u00e4 spesifisempi. K\u00e4site tulee yh\u00e4 monimutkaisemmaksi, kun otetaan huomioon testaukselle olevan erilaisia k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. Tieteellisen kirjallisuuden perusteella se, mille menetelm\u00e4lle kultaisen standardin asema COVID-19-testauksessa annetaan, pit\u00e4isi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":7136,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7130","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7130","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7130"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7130\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7153,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7130\/revisions\/7153"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7136"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}