{"id":7899,"date":"2021-09-17T08:04:43","date_gmt":"2021-09-17T05:04:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.arcdia.com\/?p=7899"},"modified":"2021-09-17T13:47:44","modified_gmt":"2021-09-17T10:47:44","slug":"suomessa-tarvitaan-tutkimusnayttoon-perustuvaa-keskustelua-koronatesteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/blog\/suomessa-tarvitaan-tutkimusnayttoon-perustuvaa-keskustelua-koronatesteista\/","title":{"rendered":"Suomessa tarvitaan tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa keskustelua koronatesteist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Koronaviruspandemian aikana keskustelu eri diagnostisten menetelmien ominaispiirteist\u00e4 on ollut Suomessa keskuslaboratoriojohtoista ja PCR-dogma-vetoista. Nykyisen keskitetyn PCR-diagnostiikan strategian taustalla olevaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei ole avoimesti saatettu terveydenhuollon, p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja diagnostiikkayhteis\u00f6n arvioitavaksi. Kansalaisten, terveydenhuollon, infektiontorjunnan ja kansantalouden edun vuoksi keskustelun tulisi perustua tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lappia ja yksityist\u00e4 terveydenhuoltoa lukuunottamatta antigeenipikatestit ovat olleet kansainv\u00e4liseen tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nteihin n\u00e4hden rajusti alihy\u00f6dynnettyj\u00e4. Pikatestien hy\u00f6dyt on tyrm\u00e4tty keskuslaboratoriojohtajien toimesta mm. vertaamalla niiden tarkkuutta kolikonheittoon (L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti 33\/2021, s. 1623).<\/p>\n

Suomessa vallitsevan k\u00e4sityksen mukaan ideaalin pikatestin herkkyys PCR:\u00e4\u00e4n verrattuna pit\u00e4isi olla 100%. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys. Pikatestien ei edes kuulu korreloida t\u00e4ysin PCR:n kanssa, koska menetelm\u00e4t mittaavat eri asioita ja ne on suunniteltu eri tarkoituksiin (Mina 2021). Antigeenitestit on nimenomaisesti suunniteltu osoittamaan n\u00e4ytteest\u00e4 infektiivinen virus hy\u00f6dynt\u00e4en viruksen biologista monistumista kehossa (Guglielmi 2020). Antigeenitestit mittaavat poikkeuksetta infektiokykyisen viruksen rakenneproteiineja (nukleokapsidiproteiineja, ei pintaproteiineja kuten kirjoitettu L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehdess\u00e4 8\/2021, s. 485). PCR-testit puolestaan mittaavat viruksen RNA:ta koeputkimonistumista hy\u00f6dynt\u00e4en riippumatta, onko n\u00e4ytteen RNA seurausta infektiokykyisest\u00e4 viruksesta, kaukaisen infektion pitk\u00e4kestoisesta RNA-erityksest\u00e4, altistuksesta tai kontaminaatiosta (Velavan 2021).<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen tutkimusn\u00e4yt\u00f6n mukaan laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien perinteisten tai automatisoitujen koronaviruspikatestien herkkyys (kyky l\u00f6yt\u00e4\u00e4 positiiviset tapaukset) on nen\u00e4nielun\u00e4ytteist\u00e4 infektiivisten yksil\u00f6iden osoittamisessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 100% (Pekosz 2021) ja PCR-geenimonistustestaukseen verrattuna 75-100%\u00a0 (Pekosz 2021, Koskinen 2021). Kaiken lis\u00e4ksi tutkimusn\u00e4yt\u00f6n mukaan t\u00e4rkeint\u00e4 pandemiantorjunnassa tartuttajien l\u00f6yt\u00e4miseksi ja tartuntaketjujen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi on testauksen frekvenssi (kuinka usein testataan) ja tulosaika. Testauksen absoluuttisella herkkyydell\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n vaikutusta tehokkuuteen (US CDC 2021, Larremore 2021).<\/p>\n

On vahva tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6 siit\u00e4, ett\u00e4 antigeenitestit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t nimenomaan tartuttavat yksil\u00f6t olivat he sitten oireellisia tai oireettomia (Pekosz 2021, La Scola 2020), mik\u00e4 on infektiontorjunnan kannalta tehokkainta ja t\u00e4rkeint\u00e4 (Laxminarayan 2020). Tartuttajien l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 pikatesti on itse asiassa tarkempi (spesifisempi) kuin PCR, jossa jopa 25-50% l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 voi olla testaushetkell\u00e4 ei-infektiivisi\u00e4 (Pekosz 2021). Tutkimusn\u00e4yt\u00f6n mukaan koronaviruspikatestien kyky erottaa negativiiset yksil\u00f6t on keskim\u00e4\u00e4rin 99,9% (Stohr 2021, Koskinen 2021), ei suinkaan kolikonheittovertauksessa v\u00e4itetty 50%. Positiiviseen pikatestitulokseen uskaltaa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti luottaa, eik\u00e4 sit\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti ole tarvetta varmistaa toisella menetelm\u00e4ll\u00e4. Turhien karanteenien v\u00e4ltt\u00e4miseksi tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 sen sijaan puoltaisi siis PCR-positiivisten varmistustestausta antigeenitestill\u00e4 vain tartuttajien erist\u00e4miseksi.<\/p>\n

Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 antigeenitestien korkeammasta tarkkuudesta l\u00f6ytyy COVIDin lis\u00e4ksi esimerkiksi influenssalle (Inagaki 2016). Herk\u00e4t antigeenitestit toimivat lis\u00e4ksi hyvin todenn\u00e4k\u00f6isten tartuttajien l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4, vaikka oireiden alkamisesta olisi yli viikko (Nuttens 2021).<\/p>\n

Pikatestien tarkkuutta ei ole asiallista verrata kolikonheittoon.\u00a0 Taulukossa 1. on esitetty testitulokset kolikkoa heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja pikatesti\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 1000 n\u00e4ytteen aineistossa, jossa tosipositiivisten esiintyvyys on 5% ja pikatestin herkkyys 94%. Tarkastelu osoittaa kolikonheittovertauksen luovan v\u00e4\u00e4ristyneen kuvan antigeeniosoituksen suorituskyvyst\u00e4 ja hy\u00f6dyllisyydest\u00e4.<\/p>\n

Taulukko 1.<\/strong> Testitulokset kolikkoa heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pikatestausta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tieteellinen tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 puoltaa diagnostiikan osalta vahvasti erilaista pandemiantorjuntastrategiaa, kuin Suomessa on toteutettu. Pikatestauksella olisi mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 j\u00e4lkiseurannasta (kuka tartutti kenet) tartuntojen ennaltaehk\u00e4isyyn. Olisi kohtuullista, ett\u00e4 alkuper\u00e4isen testausstrategian taustalla oleva mahdollinen tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 esitelt\u00e4isiin arvioitavaksi. Per\u00e4\u00e4nkuulutamme avointa, tieteeseen perustuvaa keskustelua ja alkuper\u00e4istutkimuksia eri diagnostiikkamenetelmien ominaispiirteist\u00e4 ilman ennakkoasenteita. Oireettomien testauksessa voitaisiin harkita my\u00f6s itse toteutettua n\u00e4ytteenottoa (Nuttens 2021, Stohr 2021) erityisesti, jos vaihtoehtona on esimerkiksi rajoilla resurssipulan takia testaamatta j\u00e4tt\u00e4minen.<\/p>\n

Janne O. Koskinen<\/strong>, FT (infektiotautien in vitro -diagnostiikka ja biofysiikka), Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, ArcDia International Oy<\/p>\n

Juha M. Koskinen<\/strong>, FM (in vitro -diagnostiikka), Tutkimus- ja tuotekehityskemisti, ArcDia International Oy<\/p>\n

 <\/p>\n

Lue my\u00f6s sisarartikkeli L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehdest\u00e4<\/a> (tiivistelm\u00e4 on-line, varsinainen artikkeli 37\/2021 S. 1944-1955).<\/p>\n

<\/p>\n

VIITTEET<\/p>\n

Guglielmi G. Fast coronavirus tests: what they can and can’t do. Nature. 2020;585:496-498.<\/p>\n

Inagaki K, Song\u00a0 M-S , Crumpton J-C \u00a0ym. Correlation Between the Interval of Influenza Virus Infectivity and Results of Diagnostic Assays in a Ferret Model. J Infect Dis 2016;213:407-410<\/p>\n

Koskinen JM, Antikainen P, Hotakainen K ym. Clinical Validation of Automated and Rapid mariPOC SARS-CoV-2 Antigen Test. Manuscript submitted. Pre-publication doi: 10.21203\/rs.3.rs-513348\/v1, https:\/\/www.researchsquare.com\/article\/rs-513348\/v1<\/a>.<\/p>\n

La Scola B, Le Bideau M, Andreani J ym. Viral RNA load as determined by cell culture as a management tool for discharge of SARS-CoV-2 patients from infectious disease wards. Eur J Clin Microbiol Infect Dis. 2020;39:1059-1061.<\/p>\n

Larremore DB, Wilder B, Lester E ym. Test sensitivity is secondary to frequency and turnaround time for COVID-19 screening. Sci Adv. 2021;7(1):eabd5393. doi: 10.1126\/sciadv.abd5393.<\/p>\n

Laxminarayan R, Wahl B, Dudala SR ym. Epidemiology and transmission dynamics of COVID-19 in two Indian states. Science 2020;370:691-697.<\/p>\n

Mina MJ, Andersen KG. COVID-19 testing: One size does not fit all. Science. 2021;371:126-127.<\/p>\n

Nuttens J, Goswami M, Antikainen P ym. Monitoring of SARS-CoV-2 infection from NP swab, saliva, feces and urine by a quantitative rapid antigen test. 37th Annual meeting of the Nordic Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (NSCMID), 3-6 September 2021, Turku, Finland. Poster, abstract, and audio presentation #39.<\/p>\n

Pekosz A, Parvu V, Li M ym. Antigen-Based Testing but Not Real-Time Polymerase Chain Reaction Correlates With Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2 Viral Culture. Clin Infect Dis. 2021: ciaa1706. doi: 10.1093\/cid\/ciaa1706<\/p>\n

Stohr JJJM, Zwart VF, Goderski G ym. Self-testing for the detection of SARS-CoV-2 infection with rapid antigen tests for people with suspected COVID-19 in the community. Clin Microbiol Infect. 2021;S1198-743X(21)00434-1. doi: 10.1016\/j.cmi.2021.07.039.<\/p>\n

US CDC. 2021. Interim Guidance for Rapid Antigen Testing for SARS-CoV-2, https:\/\/www.cdc.gov\/coronavirus\/2019-ncov\/lab\/resources\/antigen-tests-guidelines.html<\/a> tarkasteltu 27.4.2021<\/p>\n

Velavan TP, Meyer CG. Editorial. COVID-19: A PCR-defined pandemic. Int J Infect Dis. 2021;103:278-279.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koronaviruspandemian aikana keskustelu eri diagnostisten menetelmien ominaispiirteist\u00e4 on ollut Suomessa keskuslaboratoriojohtoista ja PCR-dogma-vetoista. Nykyisen keskitetyn PCR-diagnostiikan strategian taustalla olevaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei ole avoimesti saatettu terveydenhuollon, p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja diagnostiikkayhteis\u00f6n arvioitavaksi. Kansalaisten, terveydenhuollon, infektiontorjunnan ja kansantalouden edun vuoksi keskustelun tulisi perustua tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lappia ja yksityist\u00e4 terveydenhuoltoa lukuunottamatta antigeenipikatestit ovat olleet kansainv\u00e4liseen tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nteihin n\u00e4hden rajusti alihy\u00f6dynnettyj\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":7921,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7899","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7899","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7899"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7899\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7927,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7899\/revisions\/7927"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7921"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7899"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7899"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.arcdia.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7899"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}